Yksityishenkilöille

Asianajotoimisto Advoline Oy

Snellmaninkatu 25 A 3
00170 Helsinki, FINLAND

puh: 09 4289 0130
gsm: 045 1300 567
fax: 020 7818 250
email: info(at)advoline.fi
etunimi.sukunimi(at)advoline.fi

Ota yhteyttä asianajajaan yhteydenottolomakkeella

Asianajotoimisto Advoline Oy:n yksityishenkilöille tarjoamat palvelut kattavat elämän kaikki osa-alueet syntymästä kuolemaan, opiskelusta eläkkeeseen ja työskentelystä asumiseen, eikä tarkkojen palvelukuvausten listaaminen ole tarkoituksenmukaista tai käytännössä edes mahdollista. Useissa tapauksissa asiat kannattaa selvittää ennen kuin ongelmia tai riitatilanteita syntyy. Tästä aiheutuvat kustannukset ovat merkittävästi pienempiä kuin ongelma- tai riitatilanteiden hoitaminen.

Esimerkkeinä yksityishenkilöille tarjottavista palveluista ovat oikeudenkäyntien lisäksi ja ohella mainittakoon erityisesti työsuhteeseen, virkasuhteeseen tai muuhun työskentelyn perusteeseen liittyvät asiat, vahingonkorvaukseen ja kuluttajansuojaan liittyvät asiat, sekä asumiseen, vuokrasuhteeseen, asunnon ja kiinteistön kauppaan liittyvät riidat, virhevastuutilanteet ja muut ongelmakysymykset.

Lapsioikeudessa Asianajotoimisto Advoline Oy:llä on vankka osaaminen ja hoidamme kaikkia lapsesi ja perheesi hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Avustamme lapsen huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa. Lapsiasioissa arvioimme ensisijaisesti mahdollisuuden riitaisten asioiden käsittelemiseksi tuomioistuinsovittelussa (ns. Follo sovittelu). Tuomioistuinsovittelu on lapsiasioissa oikeudenkäyntiä halvempi ja kaikille osapuolille helpompi tapa ratkaista asiat. Kaikissa tilanteissa tuomioistuinsovittelu ei kuitenkaan osoittaudu vaihtoehdoksi, jolloin asia käsitellään oikeudenkäynnissä. Lapsioikeuteen kuuluu myös lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvät asiat.

Perhe- ja perintöoikeuteen liittyvien asiakirjojen laadinnassa on suositeltavaa kääntyä asiantuntevan avustajan puoleen, sillä asiakirjoilla on kauaskantoisia ja merkittäviä seurauksia myöhemmin. Asianajajamme laativat perheoikeuden alalla käytettäviä asiakirjoja, kuten avioehtosopimuksia ja testamentteja. Avustamme myös avioeroasioissa, kuten omaisuuden osituksessa ja erottelussa. Läheisen tai sukulaisen kuolema tuo mukanaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Perintöoikeus koskee omaisuuden siirtymistä omistajan kuoleman jälkeen. Avustamme kaikissa perintöoikeudellisissa asioissa, kuten perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa.

Yksityishenkilöiden asioissa asiakkaan kanssa selvitetään aina mahdollisuus asianajajan palkkion kattamiseen oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusavulla.

Avioehtosopimuksesta ja sen laadinnasta

Avioehtosopimuksella on tärkeä merkitys osituksessa ja selkeällä avioehtosopimuksella voidaan välttyä pitkältä ja kalliilta oikeusprosessilta. Ihmiset ajattelevat helposti naimisiin mennessään, että heidän avioliittonsa ei tule päättymän eroon, ja että avioehtosopimuksella ei siten ole merkitystä. Avioehtosopimusta harkittaessa tulee kuitenkin muistaa, että harvemmin osapuolilla on keskenään ristiriitoja naimisiin mennessään. Valitettavan yleistä kuitenkin on ero aktualisoituessa, että osapuolet ovat riitaantuneet, eikä omaisuuden jaosta pystytä sopimaan. Näissä tilanteissa avioehtosopimus on tärkeässä roolissa selkeyttämässä osapuolten omaisuuden jakoa. On tärkeä ymmärtää, että avioehtosopimuksessa sovitaan avio-oikeuden ulottuvuudesta. Tosiasiassa se on siis sopimus tulevan osituksen pelisäännöistä, jolla ei ole näkyvää merkitystä avioliiton aikana.

Milloin avioehtosopimus kannattaa tehdä?

Avioehtosopimus voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa missä tahansa vaiheessa ennen ositusperusteen syntymistä. Suositeltavaa kuitenkin on tehdä avioehtosopimus ennen avioliiton solmimista. Avioehtosopimusta tehtäessä on tärkeä noudattaa lain edellyttämiä muotomääräyksiä. Lisäksi avioehtosopimus pitää rekisteröidä, sillä se on avioehtosopimuksen sitovuuden edellytys sekä inter partes että suhteessa kolmanteen. On myös hyvä ymmärtää, että avioehtosopimusta ei tarvitse osituksessa noudattaa, vaan osapuolet voivat keskinäisissä suhteissaan toimittaa osituksen haluamallaan tavalla.

Tarvitaanko avioehtosopimuksen tekemiseen asianajajaa?

Avioehtosopimus kannattaa teettää asianajajalla ja varmistua siitä, että osapuolet ymmärtävät mitä avioehtosopimus käytännössä tarkoittaa. On tärkeää keskustella asianajajan kanssa ja selvittää, että minkä sisältöinen avioehtosopimus halutaan tehtäväksi. Valitettavan yleinen on väärinkäsitys sen suhteen, että avio-oikeuden poistava avioehtosopimus on välttämätön suojaamaan toisen puolison veloilta. Todellisuudessa avio-oikeudella operoidaan kuitenkin ainoastaan netto-omaisuuden puitteissa, joten avioehtosopimuksella ei ole vaikutusta velkavastuuseen osituksessa. On myös valitettavan paljon tilanteita, jossa toiselle osapuolelle tulee osituksen hetkellä yllätyksenä, mitä tietty lauseke avioehtosopimuksessa konkreettisesti tarkoittaa. Avioehtosopimusta ei kannata allekirjoittaa, jos ei täysin ymmärrä sen sisältöä. Jo yhdellä virkkeellä avioehtosopimuksessa voi olla ratkaiseva merkitys osituksessa, ja johtaa jopa siihen, että vähävaraisempi puoliso joutuu maksamaan tasinkoa varakkaammalle puolisolle. Tällöin avioehtosopimus johtaa toisen osapuolen osalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Myös avioliiton päättyessä toisen osapuolen kuolemaan, avio-oikeuden olemassaololla on suuri merkitys. Esimerkiksi tilanteessa, jossa osapuolilla on avio-oikeuden poistava avioehtosopimus, ja osapuolet ovat testamentanneet toisilleen omaisuuttaan ja varakkaampi puoliso kuolee ensin, joutuu eloon jäänyt puoliso maksamaan saamastaan perinnöstä perintöveroa. Jos taas osapuolilla ei olisi avioehtosopimusta ja sama omaisuus siirtyisi eloon jääneelle puolisolle tasinkona, olisi se verovapaata.

Avioehtosopimuksia ja ositusta koskevissa asioissa voi kääntyä Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajaja Susanna Kallaskarin puoleen.

Asianomistajana rikosasiassa?

Rikoksen uhri, eli asianomistaja

Asianomistajan kannattaa kääntyä asianajajan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jouduttuaan rikoksen uhriksi. Erityisesti vakavien rikosten ollessa kysymyksessä, avustajan käyttäminen edesauttaa asian selvittämistä ja uhrin oikeuksien toteutumista. Avustaja tarjoaa myös henkistä tukea ja apua prosessissa, vaikkakaan asianajaja ei voi korvata esimerkiksi rikosuhripäivystyksen arvokasta työtä.

Mihin asianajajaa tarvitaan?

Asianajaja avustaa rikoksen uhria esitutkinnassa ja kuulusteluissa, laatii asiakkaan puolesta mahdollisen korvausvaatimuksen sekä avustaa asiakasta asian käsittelyssä eri oikeusasteissa. Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajajilla on laaja kokemus rikoksen uhrien avustamisesta mitä erilaisimpien rikosten yhteydessä (petos- ja kavallusrikokset, varkaudet, pahoinpitelyt, henkirikokset, seksuaalirikokset, lapsiin kohdistuvat rikokset, ym.)

Mitä asianajajan käyttäminen maksaa?

Rikoksen uhrin avustajan palkkio voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista. Myös oikeusturvavakuutus kattaa useissa tapauksissa suuren osan aiheutuneista kustannuksista. Aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvattavuuteen koskevat kysymykset käydään aina läpi asianajajan kanssa, ettei yllätyksiä aiheudu.

Yhteydenotot e-lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla.

Varmista avustajan pätevyys – käytä asianajajaa

Asianajajan muodollisen pätevyyden voi tarkastaa Suomen asianajajaliiton internet-sivuilta osoitteesta https://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/etsi_asianajaja. Asianajotoimisto on velvollinen tarkastamaan myös toimistossa työskentelevien muiden lakimiesten kuin asianajajien ammatillisen pätevyyden.

Hyvä asianajajatapa

”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.” Hyvä asianajajatapa velvoittaa niin asianajajia kuin asianajotoimistossa työskenteleviä muita lakimiehiä. Kyseessä ovat eettiset tapaohjeet, joiden noudattamatta jättämisestä voi seurata erottaminen Suomen Asianajajaliitosta.

Asianajaja ja asianajotoimisto

Oikeuskäytännön arviointia – oikeusapupalkkion jälkitoimet

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella, ja valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa niistä toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantaminen päämiehelle ja päätöksen läpikäyminen päämiehen kanssa ovat palkkioon oikeuttavia toimenpiteitä. Saman asetuksen 4a §:n mukaan jälkitoimista maksetaan palkkiota yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei ole erityisiä syitä maksaa palkkiota pidemmältä ajalta.

Toistaiseksi käytäntö jälkitoimien korvaamisesta eri käräjäoikeuksissa vaihtelee. Nykyinen käytäntö käräjäoikeuksissa näyttäisi olevan, että palkkio jälkitoimista maksetaan aina, jos käräjäoikeuden ratkaisu annetaan kansliassa. Sen sijaan palkkiota jälkitoimista ei määrätä allekirjoittaneen kokemuksen perusteella läheskään aina silloin, kun ratkaisu julistetaan istunnossa. Osa käräjätuomareista katsoo, että jälkitoimista ei ole tarpeen maksaa avustajalle palkkiota tapauksissa, joissa ratkaisu julistetaan istunnossa ja päämies on istunnossa paikalla.

Oikeuskäytännössä oikeutta jälkitoimista maksettavaan palkkioon on käsitelty lähinnä hovioikeustasolla. Itä-Suomen hovioikeus on kahdessa eri ratkaisussa todennut (I-SHO:2016:5 ja I-SHO:2016:6), että palkkio tarpeellisista jälkitoimista tulee maksaa riippumatta siitä, onko ratkaisu julistettu istunnossa vai kansliassa. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisujen perusteluiden mukaan avustajantehtävän asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää tuomioistuimen ratkaisun tiedoksiantamista ja ratkaisun sisällön läpikäymistä päämiehen kanssa, jotta tämä ymmärtäisi ratkaisun sisällön ja sen täytäntöönpanomenettelyn sekä voisi tarvittaessa harkita muutoksenhakua. Tämän vuoksi jälkitoimet ovat lähtökohtaisesti tarpeellisia.

Sen sijaan Helsingin hovioikeus on ratkaisussaan HelHO:2016:3 katsonut, että tarpeellisia ja korvattavia jälkitoimia ei synny silloin, kun ratkaisu on julistettu istunnossa, päämies on ollut läsnä pääkäsittelyssä ja käsittelyn jälkeen julistetussa tuomiossa päämiestä vastaan esitetyt vaatimukset on hylätty. Allekirjoittanut oli muutoksenhakijana kyseisessä asiassa ja näkemyksenäni esitän, että tarpeellisia jälkitoimia on myös tällaisissa tapauksissa (mm. kirjallisen tuomiokappaleen kirjausten oikeellisuuden ja tuomion lainvoimaisuuden tarkistaminen sekä tämän ilmoittaminen päämiehelle). Ongelmaksi tästä näkökulmasta saattaa toki muodostua palkkioasetuksen 4a §:n sanamuoto, jonka mukaan palkkio jälkitoimista tulisi maksettavaksi vain päätöksen tiedoksiantamisesta ja sen läpikäynnistä päämiehen kanssa. Muut tarpeellisetkin jälkitoimet jäisivät siten pelkkää säännöksen sanamuodon mukaista tulkintaa noudattaen korvaamatta.

Toisaalta Helsingin hovioikeuden edellä mainitun ratkaisun perusteluiden mukaan palkkioasetuksen säännökset eivät voi syrjäyttää oikeusapulaissa asetettua yleistä edellytystä avustajalle maksettavan palkkion perusteena olevien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan palkkio myös muista kuin palkkioasetuksen 3 §:n sanamuodon mukaisista jälkitoimista tulisi maksettavaksi aina, kun avustajan toimenpiteet ovat olleet oikeusapulain 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisia. Rovaniemen hovioikeus totesi avustajan palkkiota koskevassa ratkaisussaan RHO:2016:11, että jälkitoimista on maksettava palkkiota ilman enempää selvitystä niiden sisällöstä myös silloin, kun ratkaisu on julistettu istunnossa. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua asiasta ei toistaiseksi ole, mutta sellainen olisi oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tarpeen.

OTM Lari Ruokamo