Riita- ja rikosasiat

Asianajotoimisto Advoline Oy

Snellmaninkatu 25 A 3
00170 Helsinki, FINLAND

puh: 09 4289 0130
gsm: 045 1300 567
fax: 020 7818 250
email: info(at)advoline.fi
etunimi.sukunimi(at)advoline.fi

Ota yhteyttä asianajajaan yhteydenottolomakkeella

Asianajotoimisto Advoline Oy:n kaikki asianajajat hoitavat oikeudenkäyntejä ja niihin liitännäisiä toimeksiantoja niin rikosasioissa, riita-asioissa kuin hallintoasioissakin. Asianajajiemme erityisosaamisalueet ja yhteystiedot löytyvät Henkilöstö sivulta.

Rikosasioissa avustamiseen kuuluu koko menettely tutkintapyynnön tekemistä, esitutkinnassa avustamisesta, mahdollisista syyteneuvottelusta ja sovintomenettelystä, sekä oikeudenkäynnissä avustamisesta aina muutoksenhakuun saakka. Asian laadusta ja luonteesta pitkälti riippuu, että miten prosessi etenee, mutta asianajajamme ovat mukana läpi koko prosessin neuvoen ja opastaen esiin tulevissa kysymyksissä.

Riita-asioiden laatu ja luonne vaihtelee jopa rikosasioita enemmän. Asianajajamme hoitavat alustavan konsultoinnin, neuvottelut, mahdolliset sovintomenettelyt, riitojen ratkaisu välimiesmenettelyssä, haastehakemuksen laadinnan, kanteeseen vastaamisen ja itse oikeudenkäyntiprosessin, sekä muutoksenhaun. Riita-asioissa asianajajan käyttäminen on enemmän kuin suositeltavaa, sillä oikeisiin seikkoihin vetoaminen on pääsääntöisesti asianosaisen vastuulla ja oikea-aikaisen toiminnan laiminlyönti voi johtaa siihen, ettei muutoin lakiin perustuva vaatimus tai vaatimuksen kiistäminen menesty oikeudessa. 

Hallintoasiat ja hakemusasiat voivat tulla esille muiden asioiden yhteydessä tai itsenäisenä asiana. Esimerkiksi avioeron hakeminen on yksinkertainen hakemusasia, johon ei sinänsä tarvita asianajajaa, mutta siihen liittyvät varallisuusoikeudelliset kysymykset (mm. ositus) ja muut liitännäisasiat (mm. lapsen elatus, huolto ja tapaamisoikeus) vaativat yleensä avustajan käyttämistä oikeudenkäynnissä tai riitaisista asioista sovittaessa.

Syyksilukemisesta ja rangaistuslajin valinnasta (törkeä ryöstö)

Asianajaja Tatu Henriksson avusti päämiestään Helsingin käräjäoikeudessa asiassa, jossa syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä ryöstöstä, kotirauhan rikkomisesta, kahdesta laittomasta uhkauksesta ja kahdesta ampuma-aserikoksesta. Teonkuvausten mukaisista rikoksista olisi seurannut todennäköisimmin yli kolmen vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Syytteisiin vastaamisen ja hyvin valmistellun asiaesittelyn jälkeen käräjätuomari ehdotti neuvotteluita asiassa syyttäjän ja asianomistajan kanssa. Vastaaja ja asianomistaja olivat sopineet asia jo ennen oikeudenkäyntiä. Neuvotteluiden jälkeen syyttäjä luopui ampuma-aserikoksia koskevista syytekohdista ja lievensi törkeää ryöstöä koskevan rangaistusvaatimuksen perusmuotoiseksi ryöstöksi. Vastaaja puolestaan myönsi syyllistyneensä kotirauhan rikkomiseen ja kahteen laittomaan uhkaukseen. Pääkäsittelyssä otettiin näyttö vastaan täten käytännössä ryöstörikoksen osalta.

Käräjäoikeus päätyi hylkäämään syytteen ryöstöstä ja vastaaja tuomittiin myöntämisensä perusteella sakkorangaistukseen. Rangaistusseuraamukseen vaikutti vastaajan myöntäminen ja osapuolten kesken saavutettu sovinto. Epäselvässä asiassa selkeä ja hyvin perusteltu syytteisiin vastaaminen sekä asiaesittely ovat tärkeitä. Ne eivät ole vain pakollisia esivaiheita todistelun vastaanottamiselle. Käsillä olevassa asiassa hyvä valmistautuminen ja merkityksellisiin seikkoihin keskittyminen johti päämiehen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Tuomio on lainvoimainen

Yleinen luovutuslaki – Euroopan Unionin kansalaisen luovuttaminen

Asianajaja Tatu Henriksson avusti päämiestään lain rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (ns. yleinen luovutuslaki) mukaisessa asiassa. Läpikulkumatkalla ollut EU-kansalainen otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla Moldovan ns. diffuusiokuulutuksen perusteella. Myöhemmin Moldova vaati kyseistä henkilöä luovutettavaksi Moldovaan. Yleinen luovutuslaki sallii muiden kuin Suomen kansalaisten luovuttamisen tietyin edellytyksin. Myöskään EU:n lainsäädännössä ei seuraa suoranaista estettä luovuttaa toisen maan EU-kansalaista EU:n ulkopuolelle. EU-kansalaisen kotivaltiolle on kuitenkin EUT:n oikeuskäytännössä annettu mahdollisuus eurooppalaisella pidätysmääräyksellä vaatia henkilö luovutettavaksi kotivaltioonsa (ns. Petruhhin tapaus, ECLI:EU:C:2016:630).

Luovuttamisen kieltäminen

Asianajotoimisto Advoline Oy:n asiakas ei ole koskaan käynytkään Moldovassa ja asiaan liittyi lukuisia vähintäänkin arveluttavia yksityiskohtia. Korkein oikeus on antanut lausunnon luovuttamisen edellytyksistä, luovutettavaksi vaaditun vastustaessa luovuttamista. Korkeimmalle oikeudelle toimitettiin laajaa selvitystä Moldovan ihmisoikeustilanteesta, jonka perusteella korkein oikeus lausui, ettei Moldovan luovuttamispyyntöön voida suostua, koska luovuttaminen loukkaisi Euroopan Unioinin perusoikeuskirjan 19 artiklaa (ketään ei saa palauttaa, karkottaa tai luovuttaa sellaiseen maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu) ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa (ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla). Korkein oikeus määräsi päämiehen päästettäväksi heti vapaaksi.

Näytön arvioinnista – törkeä veropetos ja törkeä kirjanpitorikos

Asianajaja Tatu Henriksson avusti menestyksekkäästi päämiestään Hyvinkään käräjäoikeudessa törkeää veropetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassa. Syytteiden mukaan vastaaja olisi viennyt kirjanpitoon vääriä ja totuutta vastaamattomia tositteita ja tällä menettelyllä välttänyt arvonlisäveroa ja tuloveroa, sekä vaikeuttanut oikean ja riittävän kuvan saamista yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta.

Näytön arviointia

Syyttäjä ja verottaja katsoivat, että erinäisistä laskujen ja laskuttajayhtiön sinänsä riidattomien epäselvyyksien vuoksi laskujen peruste olisi ollut virheellinen, eikä laskujen mukaisia tuotannontekijöitä oltaisi lainkaan hankittu. Asian ratkaisussa oli merkityksellistä hallinto- ja rikosprosessin toisistaan poikkeavat todistustaakkasäännöt; verotukseen liittyvässä hallintoprosessissa näyttövelvollisuus on verovelvollisella, mutta rikosprosessissa syyttäjällä. Käräjäoikeus tulkitsi esitettyä näyttöä toisella tavalla kuin mihin todistajana kuultu verotarkastaja oli verotarkastuskertomuksessa päätynyt. Käräjäoikeus katsoi jääneen varteenotettava epäilys siitä, että vastaaja olisi tahallisesti toiminut syytteissä kuvatulla tavalla ja tällä perusteella hylkäsi syytteet. Käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kuullun vastaajan omalle uskottavalle ja johdonmukaiselle kertomukselle annettiin asiassa merkittävä painoarvo. Tuomio ei ole lainvoimainen.

EDIT 5.7.2017. Helsingin hovioikeus arvioi yhden seikan osalta näyttöä toisin ja muutti tältä osin Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiota. Vastaaja tuomittiin perusmuotoisesta veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta sakkorangaistukseen.

Lue lisää verotarkastuskertomuksen merkityksestä rikosasiassa >>

Syyteneuvottelu ja tunnustamisoikeudenkäynti – törkeä laittoman maahantulon järjestäminen

Asianajaja Juha Räihä on vuoden 2017 aikana avustanut useita päämiehiään törkeää laittoman maahantulon järjestämistä koskevissa rikosasioissa. Tyypillisen tekotavan mukaan Venäjällä oleskellut henkilö on järjestänyt ensin henkilöitä vääriä matkustusasiakirjoja käyttäen Venäjälle, josta henkilöt ovat jatkaneet matkaansa Suomeen ja hakeneet maahan saapuessaan turvapaikkaa.

Asianajajan roolista

Asianajajan tehtävä ei aina ole pyrkiä syytteet hylkäävään tuomioon, vaan päämiehensä edun kannalta kokonaisuutena arvostellen parhaaseen lopputulokseen. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleet rikoslain (673/2014), esitutkintalain (672/2014) ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (670/2014) muutokset sallivat niin kutsutun syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin tietyin poikkeuksin sellaisista rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu tarkoittaa tiivistetysti, että mikäli vastaaja neuvottelussa syyttäjän kanssa tunnustaa tutkinnallisesti epäselvän ja laajan rikosasian, sitoutuu syyttäjä mm. säästyneiden resurssien johdosta vaatimaan vastaajalle rangaistusta lievennetyllä rangaistusasteikolla.

Syyteneuvottelu ja tunnustamisoikeudenkäynti

Syyteneuvotteluita ja tunnustamisoikeudenkäyntejä on käytetty erityisesti laajoissa talousrikosasioissa, joissa on usein käsillä sellaisia vaikeasti selvitettäviä järjestelyitä, joiden tutkimiseen kuluisi huomattavan paljon aikaa ja resursseja. Syyteneuvottelu soveltuu kuitenkin erityisen hyvin myös törkeää laittoman maahantulon järjestämistä koskeviin rikosasioihin. Asianajotoimisto Advoline Oy:n hoidettavana olleissa tapauksissa laittomasti Suomeen järjestettyjä henkilöitä on ollut tavanomaisesti 10-15, josta oikeuskäytännön mukaan seuraisi hieman yli kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä käyttäen tuomio on usein mahdollista saadaan alle kahteen vuoteen vankeutta, jolloin se voidaan tietyin edellytyksin tuomita ehdollisena.

Laittoman maahantulon järjestäminen

Syyttäjät ovat suhtautuneet syyteneuvottelun käyttämiseen laittoman maahantulon järjestämistä koskevissa asioissa myönteisesti. Näissä asioissa esitutkintamateriaali ja kirjallinen todistelu on usein erittäin laajaa, jolloin säästyneet resurssit ovat huomattavia. Lisäksi rikokset usein tehdään Suomen rajojen ulkopuolella, niissä ei ole asianomistajaa ja niiden selvittäminen perustuu osittain oletuksiin esimerkiksi siitä, että henkilö törkeän tekomuodon käsillä ollessa kuuluu järjestäytyneeseen rikollisryhmään.