Riita- ja rikosasiat

Asianajotoimisto Advoline Oy

Snellmaninkatu 25 A 3
00170 Helsinki, FINLAND

puh: 09 4289 0130
gsm: 045 1300 567
fax: 020 7818 250
email: info(at)advoline.fi
etunimi.sukunimi(at)advoline.fi

Ota yhteyttä asianajajaan yhteydenottolomakkeella

Asianajotoimisto Advoline Oy:n kaikki asianajajat hoitavat oikeudenkäyntejä ja niihin liitännäisiä toimeksiantoja niin rikosasioissa, riita-asioissa kuin hallintoasioissakin. Asianajajiemme erityisosaamisalueet ja yhteystiedot löytyvät Henkilöstö sivulta.

Rikosasioissa avustamiseen kuuluu koko menettely tutkintapyynnön tekemistä, esitutkinnassa avustamisesta, mahdollisista syyteneuvottelusta ja sovintomenettelystä, sekä oikeudenkäynnissä avustamisesta aina muutoksenhakuun saakka. Asian laadusta ja luonteesta pitkälti riippuu, että miten prosessi etenee, mutta asianajajamme ovat mukana läpi koko prosessin neuvoen ja opastaen esiin tulevissa kysymyksissä.

Riita-asioiden laatu ja luonne vaihtelee jopa rikosasioita enemmän. Asianajajamme hoitavat alustavan konsultoinnin, neuvottelut, mahdolliset sovintomenettelyt, riitojen ratkaisu välimiesmenettelyssä, haastehakemuksen laadinnan, kanteeseen vastaamisen ja itse oikeudenkäyntiprosessin, sekä muutoksenhaun. Riita-asioissa asianajajan käyttäminen on enemmän kuin suositeltavaa, sillä oikeisiin seikkoihin vetoaminen on pääsääntöisesti asianosaisen vastuulla ja oikea-aikaisen toiminnan laiminlyönti voi johtaa siihen, ettei muutoin lakiin perustuva vaatimus tai vaatimuksen kiistäminen menesty oikeudessa. 

Hallintoasiat ja hakemusasiat voivat tulla esille muiden asioiden yhteydessä tai itsenäisenä asiana. Esimerkiksi avioeron hakeminen on yksinkertainen hakemusasia, johon ei sinänsä tarvita asianajajaa, mutta siihen liittyvät varallisuusoikeudelliset kysymykset (mm. ositus) ja muut liitännäisasiat (mm. lapsen elatus, huolto ja tapaamisoikeus) vaativat yleensä avustajan käyttämistä oikeudenkäynnissä tai riitaisista asioista sovittaessa.


Deprecated: Elementor\Scheme_Typography on kehotettu välttämään versiosta 2.8.0 asti! Käytä sen sijaan Elementor\Core\Schemes\Typography. in /home/int32445/public_html/wp-includes/functions.php on line 5051

Deprecated: Elementor\Scheme_Color on kehotettu välttämään versiosta 2.8.0 asti! Käytä sen sijaan Elementor\Core\Schemes\Color. in /home/int32445/public_html/wp-includes/functions.php on line 5051

Anom-viestien hyödyntämisestä oikeudenkäynnissä

Perustuslain 22 §:n mukaan myös tuomioistuimella on yleinen velvollisuus soveltaa perusoikeusmyönteistä tulkintatapaa. Luottamuksellisen viestin suojasta säädetään Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa ja perustuslain 10 §:ssä ja se on riippumaton käytetystä viestintämenetelmästä.
Telekuuntelusta, teknisestä seurannasta ja teknisestä laitetarkkailusta säädetään pakkokeinolain 10 luvussa. Telepakkokeinot ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia. Useimmissa tapauksissa luvan voi myöntää tuomioistuin määräajaksi, yleensä kuukaudeksi kerrallaan, tutkinnanjohtajan hakemuksesta.
Olennaista telepakkokeinojen käytössä on, että niihin oikeus on vain esitutkintaviranomaisella eli poliisilla, tullilla ja rajavartiolaitoksella. Sama koskee PKL 10:56 §:n tarkoittamaa ylimääräisen tiedon käyttämistä. Kaikkien perusoikeusrajoitusten tulee olla tarkkarajaisia ja täsmällisesti laissa määriteltyjä.
Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain oikeusapusopimuksesta ei voida ainakaan sanatarkasti johtaa sellaista oikeutta, joka FBI:lla voisi olla suomalaisessa lainkäytössä. Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (4/1994) puhuu myös erilaisista teknisistä mahdollisuuksista rikostorjunnassa.
Jotta EIS 6 artiklan tarkoittamat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset voivat olla käsillä, tulee todistelun olla laillisin keinoin hankittua. Varsinkin, jos kyse on ainoasta tai pääasiallisesta syytettä tukevasta todisteesta.
Korkeimman oikeuden vuosikirjaratkaisussa KKO 2016:17 ei ollut oikeutta käyttää kuuntelutallennetta seurattavan henkilön asianajajaan tätä koskevassa salassapitoa koskevassa asiassa. Siinä hyödyntämiskielto tehokkaasti esti syyksi lukevan tuomion.
Rikosprovokaatiolla tai muulla poliisin toimivallan ylityksellä hankittu todistelu on määrätty hyödyntämiskieltoon mm. EIT:n ratkaisukäytännössä tapauksissa Lee Davies v. Belgia 2009, Texeira de Castro v. Portugali 1998 ja Romanauskas v. Liettua 2008.
FBI:n tarjoaman haittaohjelman (Operation Trojan Shield) kautta hankitun todistelun käyttäminen rikosoikeudenkäynnissä on monilta osin kritiikille alttiina ja siksi olen käräjäoikeudessa vaatinut Anom-viestejä hyödyntämiskieltoon. Toisen valtion teknisten seurantamenetelmien suora soveltaminen todisteiden hankinnassa ei ole miltään osin yksinkertainen kysymys erilaisten toimivaltuuksien ja oikeusturvatakeiden vuoksi. FBI ei ole Suomessa lain tarkoittama esitutkintaviranomainen, eikä se voi saada lupaa salaisten pakkokeinojen käyttöön Suomessa Suomen kansalaisia vastaan.
Kirjoittaja: asianajaja Kari Kuusisto

Rangaistukseen tuomitsematta jättäminen – Silkkitie

Ensimmäiset tuomiot ovat saaneet lainvoiman koskien ns. Silkkitien kautta huumausaineita sekä kiellettyjä lääke- ja doping-aineita tilanneita henkilöitä.

Asianajaja Kari Kuusisto avusti menestyksellä huumausainerikoksesta syytettyä vastaajaa käräjäoikeudessa. Vastaaja oli tilannut Silkkitien kautta toistuvasti pieniä määriä bentsodiatsepiineja, joille olisi muutoinkin ollut tarvetta sairauden hoidossa. Tapauksessa oli kysymys kaikkein lievimpään luokkaan huumausaineiksi luettavista rauhoittavista lääkkeistä. Jos tilaukset olisi tehty Suomesta, olisi kyse ollut pelkästä huumausaineen käyttörikoksesta, jolloin syyteoikeus olisi ollut vanhentunut. 

Oikeus totesi vastaajan syyllistyneen huumausainerikokseen, minkä hän oli myös tunnustanut, mutta jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen asiassa. Puolustus vetosi onnistuneesti useisiin asiassa käsillä olleisiin lieventäviin seikkoihin. Syyttäjä vaati joko sakkoa tai ehdollista vankeutta.

Rikoslain (39/1889) 50 luvun 7 §:ssä on säädetty erikseen toimenpiteistä luopumisesta. Säännöksen mukaan huumausaineen käyttöön liittyvästä rikoksesta voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos epäiltyä rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, taikka tekijä on hakeutunut sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon.

Asianomistajana rikosasiassa?

Rikoksen uhri, eli asianomistaja

Asianomistajan kannattaa kääntyä asianajajan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jouduttuaan rikoksen uhriksi. Erityisesti vakavien rikosten ollessa kysymyksessä, avustajan käyttäminen edesauttaa asian selvittämistä ja uhrin oikeuksien toteutumista. Avustaja tarjoaa myös henkistä tukea ja apua prosessissa, vaikkakaan asianajaja ei voi korvata esimerkiksi rikosuhripäivystyksen arvokasta työtä.

Mihin asianajajaa tarvitaan?

Asianajaja avustaa rikoksen uhria esitutkinnassa ja kuulusteluissa, laatii asiakkaan puolesta mahdollisen korvausvaatimuksen sekä avustaa asiakasta asian käsittelyssä eri oikeusasteissa. Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajajilla on laaja kokemus rikoksen uhrien avustamisesta mitä erilaisimpien rikosten yhteydessä (petos- ja kavallusrikokset, varkaudet, pahoinpitelyt, henkirikokset, seksuaalirikokset, lapsiin kohdistuvat rikokset, ym.)

Mitä asianajajan käyttäminen maksaa?

Rikoksen uhrin avustajan palkkio voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista. Myös oikeusturvavakuutus kattaa useissa tapauksissa suuren osan aiheutuneista kustannuksista. Aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvattavuuteen koskevat kysymykset käydään aina läpi asianajajan kanssa, ettei yllätyksiä aiheudu.

Yhteydenotot e-lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla.

Peitellystä osingonjaosta hallinto- ja rikosprosessissa

OTM Lari Ruokamo avusti päämiestään peitellyn osingon verotusta koskevassa muutoksenhaussa hallinto-oikeudessa ja samaan kokonaisuuteen liittyvässä rikosasian esitutkinnassa, jossa rikosepäily koski törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää veropetosta.

Verohallinto katsoi erääseen osakeyhtiöön tekemänsä verotarkastuksen perusteella, että Asianajotoimisto Advoline Oy:n päämies olisi saanut yhtiöstä peiteltyä osinkoa yli 100.000 euroa ja oikaisi verotusta verovelvollisen vahingoksi lisäämällä peitellyn osingon päämiehen verotettaviin ansiotuloihin. Päämies kiisti saaneensa peiteltyä osinkoa tai mitään muutakaan verotettavaa tuloa osakeyhtiöstä, ja haki muutosta hallinto-oikeudesta verotuksen oikaisulautakunnan päätökseen.

Päämiehen puolesta laaditussa valituksessa vedottiin keskeiseltä osin siihen, että yhtiön rahaliikenteestä verotarkastuksessa saatu selvitys ei tukenut miltään osin sitä, että päämies olisi käyttänyt yhtiössä minkäänlaista määräysvaltaa tai että yhtiöstä jaettuja varoja olisi päätynyt päämiehelle tai tämän lähipiirille. Hallinto-oikeus hyväksyi valituksessa esitetyn näkemyksen ja kumosi verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen ja määräsi peitellyn osingon verotuksen poistettavaksi. Hallinto-oikeuden päätös on toistaiseksi vailla lainvoimaa.

Verohallinto teki samassa asiassa myös tutkintapyynnön poliisille ja aloitetun esitutkinnan myötä päämies päätyi epäillyksi törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Päämiehen puolesta laadittiin loppulausunto esitutkinnassa kertyneestä aineistosta ja loppulausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että X:llä ei ollut yhtiössä minkäänlaista määräysvaltaa, eikä yhtiön varoja ollut päätynyt lainkaan päämiehelle. Esitutkinta-aineiston päädyttyä syyttäjälle, syyttäjä päätyi tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä katsottuaan, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä, että epäilty olisi syyllistynyt niihin rikoksiin, joista häntä epäiltiin.