Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajaja Tatu Henriksson avusti päämiestään Helsingin hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen päätyneessä törkeää dopingrikosta koskevassa asiassa R2014/818. Asiassa oli kysymys dopingaineiden maahantuonnista, joiden määrä on riidaton. Korkein oikeus vahvisti tuomiossaan aikaisempien ratkaisujen KKO:2008:51 ja KKO:2009:67 periaatteen siitä, että rangaistus mitataan lähtökohtaisesti ns. käyttöjaksomenetelmällä, jossa yhdellä käyttöjaksolla tarkoitetaan noin neljän kuukauden dopingaineiden käyttöaikaa, sisältäen aktiivisten käyttövaiheiden välisen ajan, jolloin dopingaineita ei käytetä. Määriä arvioidaan injektoitavien valmisteiden osalta käytännössä millilitroissa siten, että yhden käyttöjakson aikana käytettäisiin 30ml injektoitavaa testosteronia tai anabolista steroidia. Mainituissa ratkaisuissa ei anneta juurikaan merkitystä sille, onko käytetty dopingaine testosteronia vai anabolista steroidia. Testosteronin ja muiden anabolisten steroidien käyttömäärät millilitroina vaihtelevat kuitenkin huomattavasti riippuen dopingaineesta ja sen vahvuudesta.
Kyseessä ei ollut ennakkoratkaisu, eikä tuomio ollut yksimielinen. Oikeusneuvos Littusen esittämän eriävän mielipiteen mukaan: ”Sellaiseen yleistävään arvioon, jonka mukaan ampullimuotoista dopingainetta käytettäisiin aina sama määrä siitä riippumatta, sisältävätkö ne anabolisia steroideja vai testosteronivalmistetta, ei ole hyväksyttäviä perusteita.” Oikeusneuvos Littunen ja hänen eriävään mielipiteeseensä yhtynyt oikeusneuvos Jokela jäivät kuitenkin vähemmistöön kolmen oikeusneuvoksen ollessa toista mieltä. Oikeustila ei täten muuttunut ja vastaisuudessakin rangaistuksen mittaamisessa testosteroni ja anaboliset steroidit, riippumatta niiden laadusta ja todellisista käyttömääristä, rinnastetaan toisiinsa.