Perustuslain 22 §:n mukaan myös tuomioistuimella on yleinen velvollisuus soveltaa perusoikeusmyönteistä tulkintatapaa. Luottamuksellisen viestin suojasta säädetään Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa ja perustuslain 10 §:ssä ja se on riippumaton käytetystä viestintämenetelmästä.
Telekuuntelusta, teknisestä seurannasta ja teknisestä laitetarkkailusta säädetään pakkokeinolain 10 luvussa. Telepakkokeinot ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia. Useimmissa tapauksissa luvan voi myöntää tuomioistuin määräajaksi, yleensä kuukaudeksi kerrallaan, tutkinnanjohtajan hakemuksesta.
Olennaista telepakkokeinojen käytössä on, että niihin oikeus on vain esitutkintaviranomaisella eli poliisilla, tullilla ja rajavartiolaitoksella. Sama koskee PKL 10:56 §:n tarkoittamaa ylimääräisen tiedon käyttämistä. Kaikkien perusoikeusrajoitusten tulee olla tarkkarajaisia ja täsmällisesti laissa määriteltyjä.
Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain oikeusapusopimuksesta ei voida ainakaan sanatarkasti johtaa sellaista oikeutta, joka FBI:lla voisi olla suomalaisessa lainkäytössä. Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (4/1994) puhuu myös erilaisista teknisistä mahdollisuuksista rikostorjunnassa.
Jotta EIS 6 artiklan tarkoittamat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset voivat olla käsillä, tulee todistelun olla laillisin keinoin hankittua. Varsinkin, jos kyse on ainoasta tai pääasiallisesta syytettä tukevasta todisteesta.
Korkeimman oikeuden vuosikirjaratkaisussa KKO 2016:17 ei ollut oikeutta käyttää kuuntelutallennetta seurattavan henkilön asianajajaan tätä koskevassa salassapitoa koskevassa asiassa. Siinä hyödyntämiskielto tehokkaasti esti syyksi lukevan tuomion.
Rikosprovokaatiolla tai muulla poliisin toimivallan ylityksellä hankittu todistelu on määrätty hyödyntämiskieltoon mm. EIT:n ratkaisukäytännössä tapauksissa Lee Davies v. Belgia 2009, Texeira de Castro v. Portugali 1998 ja Romanauskas v. Liettua 2008.
FBI:n tarjoaman haittaohjelman (Operation Trojan Shield) kautta hankitun todistelun käyttäminen rikosoikeudenkäynnissä on monilta osin kritiikille alttiina ja siksi olen käräjäoikeudessa vaatinut Anom-viestejä hyödyntämiskieltoon. Toisen valtion teknisten seurantamenetelmien suora soveltaminen todisteiden hankinnassa ei ole miltään osin yksinkertainen kysymys erilaisten toimivaltuuksien ja oikeusturvatakeiden vuoksi. FBI ei ole Suomessa lain tarkoittama esitutkintaviranomainen, eikä se voi saada lupaa salaisten pakkokeinojen käyttöön Suomessa Suomen kansalaisia vastaan.
Kirjoittaja: asianajaja Kari Kuusisto