Turkulaisen pikavippiyhtiön Top Finance Oy:n johtohenkilöitä syytetään talousrikoksista Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja asiaaa käsitellään keväällä 2026

Oletko sijoittanut etuosakkeisiin, joita yhtiö ei ole kyennyt pyynnöistäsi huolimatta lunastamaan?

Mikäli olet yksi asian noin neljästäsadasta asianomistajasta, niin älä epäröi ottaa yhteyttä asianajajaamme Kari Kuusistoon p. 045 310 4567.

Asianajotoimisto Advoline Oy:n lakimies Elisa Trejtnar hyväksyttiin Suomen Asianajajien (ent. Suomen Asianajajaliitto). Onnittelut asianajaja Elisa Trejtnarille!

Mitä eroa on asianajajalla ja juristilla

Rikoksen uhri, eli asianomistaja

Asianomistajan kannattaa kääntyä asianajajan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jouduttuaan rikoksen uhriksi. Erityisesti vakavien rikosten ollessa kysymyksessä, avustajan käyttäminen edesauttaa asian selvittämistä ja uhrin oikeuksien toteutumista. Avustaja tarjoaa myös henkistä tukea ja apua prosessissa, vaikkakaan asianajaja ei voi korvata esimerkiksi rikosuhripäivystyksen arvokasta työtä.

Mihin asianajajaa tarvitaan?

Asianajaja avustaa rikoksen uhria esitutkinnassa ja kuulusteluissa, laatii asiakkaan puolesta mahdollisen korvausvaatimuksen sekä avustaa asiakasta asian käsittelyssä eri oikeusasteissa. Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajajilla on laaja kokemus rikoksen uhrien avustamisesta mitä erilaisimpien rikosten yhteydessä (petos- ja kavallusrikokset, varkaudet, pahoinpitelyt, henkirikokset, seksuaalirikokset, lapsiin kohdistuvat rikokset, vainoaminen, lähisuhdeväkivalta, ym.)

Mitä asianajajan käyttäminen maksaa?

Rikoksen uhrin avustajan palkkio voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista. Myös oikeusturvavakuutus kattaa useissa tapauksissa suuren osan aiheutuneista kustannuksista. Aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvattavuuteen koskevat kysymykset käydään aina läpi asianajajan kanssa, ettei yllätyksiä aiheudu.

Yhteydenotot e-lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla.

Perjantaina 3.10.2025 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa asiassa Dnro 706/2025/12770 koskien Eagle S -tankkerin miehistön rikoksia. Yle on uutisoinut kyseessä olleen jättiyllätyksen. Onko oikeudenkäynnin lopputuloksessa kansainvälisen oikeuden näkökulmasta jotain yllättävää?

Alus oli matkalla Ust-Lugan (Laukaansuu) öljysatamasta Välimerelle lastinaan 35.000 tonnia bensiiniä, jonka väitetään pilaantuneen takavarikon jatkuttua helmikuun loppuun saakka, ilmeisesti ilmankosteuden vaikutuksesta. Lastin arvo on noin 20 miljoonaa euroa. 

Jokaisella valtiolla on oikeus ulottaa aluemerensä enintään yleissopimuksen mukaisesti määritellyistä perusviivoista mitattuun 12 meripeninkulman rajaan. Niin sanottu tavallinen perusviiva on se rannikkoa noudattava matalan veden viiva, joka on merkitty rantavaltion virallisesti tunnustamiin suurimittakaavaisiin karttoihin. 

Kaikkien sekä ranta- että sisämaavaltioiden aluksilla on oikeus viattomaan kauttakulkuun aluemerellä. Kauttakulku on viatonta niin kauan kuin se ei uhkaa rantavaltion rauhaa, yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Minkäänlainen sotilaallinen toiminta, kalastus taikka tutkimusten ja mittausten tekeminen ei ole viatonta kauttakulkua. Sukellusveneidenkin on purjehdittava pinta-asemassa ja pidettävä lippu näkyvissä.

Missä tuomioistuimessa asia pitäisi ratkaista?

Käräjäoikeus katsoi, että YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 97 artiklan selvän sanamuodon mukaan toimivalta merenkulkuonnettomuuksissa kuuluu vain artiklassa mainituille valtioille silloinkin, kun kysymys on rikollisesta teosta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella käräjäoikeus totesi kysymyksessä olleen saman artiklan tarkoittama merenkulkuonnettomuus.

Suomen rikosoikeuden soveltamista vastaan puhuu myös 113 artikla ja siihen perustuva eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annetut lain esityöt. Suomen alueen ulkopuolella ainoastaan Suomen kansalaisen ja suomalaisen aluksen aiheuttamat kaapelivauriot käsitellään Suomen lain mukaan. Muilta osin toimivalta määräytyy merioikeusyleissopimuksen 113 artiklan mukaan. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, oliko alus saapunut Suomen aluevesille vapaaehtoisesti vai pakotettuna.

Näin ollen käräjäoikeudelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin jättää syyte ja siihen liittyvät vahingonkorvausvaatimukset rikoslain 1 luvun 15 §:n perusteella tutkimatta. 

Minkä lain mukaan asia pitäisi ratkaista?

Syyttäjä katsoi, ettei asiassa ole kysymys merilaissa rangaistavaksi säädetyistä teoista, eikä asiassa esitetty merilakiin perustuvia vaatimuksia, vaan sovellettavaksi tuli Cookinsaarten maritime transport act, minkä lisäksi kapteenin vastuu laiminlyönneistä on riidatonta ja notorista. Asianomistajat vastasivat, että myöskään heidän vaatimuksensa eivät perustuneet merilakiin. 

Rikoslain 1 luvun 1 §:n mukaan Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta talousvyöhykkeellä soveltuu merenkulun ympäristösuojelulaki, jonka 10 §:n mukaan rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä, missä se tapahtui, että siellä, missä sen seuraus ilmeni. 

Fingrid Oyj:n puolesta omistajana lausuttiin, että Estlink2 -kaapelin vaikutus on verrattavissa ydinvoimalan käyttökatkokseen ja sen vaikutus olisi ollut merkittävä energiahuollolle, mikäli talvi olisi ollut kylmä ja samanaikaisesti olisi ollut muita vaurioita, niin katkeamisella olisi ollut vaikutusta yhtiön asiakkaiden energian saantiin. Katkeaminen ei vaikuttanut sähköjärjestelmän toimivuuteen, mutta pienensi maiden välistä siirtokapasiteettia 650 megawatilla. 

Mitä merioikeusyleissopimus sanoo rikoksentorjunnasta aluemerellä?

Ensinnäkin viattomasta kauttakulusta on säädetty merioikeusyleissopimuksen 17 artiklassa, kuten edellä on kerrottu. Sen lisäksi UNCLOS ottaa yksityiskohtaisesti kantaa rikostorjuntaan aluksilla.

Pääsäännön 27 artiklan mukaan rantavaltio ei saa käyttää rikosoikeudellista lainkäyttövaltaansa sen aluemeren kautta kulkevassa ulkomaisessa aluksessa pidättääkseen henkilöitä tai tehdäkseen laivassa sen kauttakulun aikana tehtyyn rikokseen liittyviä tutkimuksia kuin sopimuksessa rajatuin poikkeuksin. Tämä ei koske tilannetta, jolloin ulkomainen alus kulkee aluemerellä rantavaltion sisäisiltä aluevesiltä lähdettyään. Paikallisten viranomaisten on aina otettava merenkulun edut asianmukaisesti huomioon harkitessaan sitä, onko pidätys tehtävä ja miten sen tulee tapahtua.

Jos alus on tulossa ulkomaisesta satamasta ja vain kulkee aluemeren kautta menemättä sisäisille aluevesille, rantavaltio ei saa ryhtyä mihinkään toimiin aluemerensä kautta kulkevassa ulkomaisessa aluksessa pidättääkseen henkilöitä tai tehdäkseen tutkimuksia rikoksen johdosta, joka on tehty ennen kuin alus saapui rantavaltion aluemerelle (5. kohta).

Perustuslain 2 § 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

AA Kari Kuusisto

 

United Nations Convention on the Law of the Sea

https://www.un.org/depts/los/convention_agreements/texts/unclos/unclos_e.pdf

Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen voimaansaattamisesta

https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1996/50#sec_1__subsec_1

Merioikeusyleissopimuksen allekirjoittaneet osapuolet Wikipediassa

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_parties_to_the_United_Nations_Convention_on_the_Law_of_the_Sea

Meripeninkulma Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meripeninkulma

Eagle S Wikipediassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eagle_S

Varustamon puolustaja kertoi tammikuussa 2025, miten asia pitää lain mukaan ratkaista
https://www.youtube.com/watch?v=sGcJe-lYNT0

Pääministeri Orpo kertoo yhdysvaltalaiselle CBS-kanavalle valtuuttaneensa iskun alukselle

https://www.cbsnews.com/news/concerns-about-possible-russian-sabotage-baltic-sea-cable-cuts-60-minutes-transcript

Venäläisyhtiönkään kaapelit eivät ilmeisesti säästyneet vaurioilta tässä jupakassa

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/totuus-venalaisista-kaapeli-ja-putkirikoista-itamerella

Avioehtosopimuksella on tärkeä merkitys osituksessa ja selkeällä avioehtosopimuksella voidaan välttyä pitkältä ja kalliilta oikeusprosessilta. Ihmiset ajattelevat helposti naimisiin mennessään, että heidän avioliittonsa ei tule päättymän eroon, ja että avioehtosopimuksella ei siten ole merkitystä. Avioehtosopimusta harkittaessa tulee kuitenkin muistaa, että harvemmin osapuolilla on keskenään ristiriitoja naimisiin mennessään. Valitettavan yleistä kuitenkin on ero aktualisoituessa, että osapuolet ovat riitaantuneet, eikä omaisuuden jaosta pystytä sopimaan. Näissä tilanteissa avioehtosopimus on tärkeässä roolissa selkeyttämässä osapuolten omaisuuden jakoa. On tärkeä ymmärtää, että avioehtosopimuksessa sovitaan avio-oikeuden ulottuvuudesta. Tosiasiassa se on siis sopimus tulevan osituksen pelisäännöistä, jolla ei ole näkyvää merkitystä avioliiton aikana.

Milloin avioehtosopimus kannattaa tehdä?

Avioehtosopimus voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa missä tahansa vaiheessa ennen ositusperusteen syntymistä. Suositeltavaa kuitenkin on tehdä avioehtosopimus ennen avioliiton solmimista. Avioehtosopimusta tehtäessä on tärkeä noudattaa lain edellyttämiä muotomääräyksiä. Lisäksi avioehtosopimus pitää rekisteröidä, sillä se on avioehtosopimuksen sitovuuden edellytys sekä inter partes että suhteessa kolmanteen. On myös hyvä ymmärtää, että avioehtosopimusta ei tarvitse osituksessa noudattaa, vaan osapuolet voivat keskinäisissä suhteissaan toimittaa osituksen haluamallaan tavalla.

Tarvitaanko avioehtosopimuksen tekemiseen asianajajaa?

Avioehtosopimus kannattaa teettää asianajajalla ja varmistua siitä, että osapuolet ymmärtävät mitä avioehtosopimus käytännössä tarkoittaa. On tärkeää keskustella asianajajan kanssa ja selvittää, että minkä sisältöinen avioehtosopimus halutaan tehtäväksi. Valitettavan yleinen on väärinkäsitys sen suhteen, että avio-oikeuden poistava avioehtosopimus on välttämätön suojaamaan toisen puolison veloilta. Todellisuudessa avio-oikeudella operoidaan kuitenkin ainoastaan netto-omaisuuden puitteissa, joten avioehtosopimuksella ei ole vaikutusta velkavastuuseen osituksessa. On myös valitettavan paljon tilanteita, jossa toiselle osapuolelle tulee osituksen hetkellä yllätyksenä, mitä tietty lauseke avioehtosopimuksessa konkreettisesti tarkoittaa. Avioehtosopimusta ei kannata allekirjoittaa, jos ei täysin ymmärrä sen sisältöä. Jo yhdellä virkkeellä avioehtosopimuksessa voi olla ratkaiseva merkitys osituksessa, ja johtaa jopa siihen, että vähävaraisempi puoliso joutuu maksamaan tasinkoa varakkaammalle puolisolle. Tällöin avioehtosopimus johtaa toisen osapuolen osalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Myös avioliiton päättyessä toisen osapuolen kuolemaan, avio-oikeuden olemassaololla on suuri merkitys. Esimerkiksi tilanteessa, jossa osapuolilla on avio-oikeuden poistava avioehtosopimus, ja osapuolet ovat testamentanneet toisilleen omaisuuttaan ja varakkaampi puoliso kuolee ensin, joutuu eloon jäänyt puoliso maksamaan saamastaan perinnöstä perintöveroa. Jos taas osapuolilla ei olisi avioehtosopimusta ja sama omaisuus siirtyisi eloon jääneelle puolisolle tasinkona, olisi se verovapaata.

Avioehtosopimuksia ja ositusta koskevissa asioissa voi kääntyä Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajaja Tatu Henrikssonin tai varatuomari Elisa Trejtnarin puoleen.

Avioehtosopimuksella ei voida sopia tulevaisuutta silmällä pitäen lasten huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvistä asioista. Lapsiasioissa Asianajotoimisto Advoline Oy:ssä avustaa varatuomari Elisa Trejtnar.

Asianajajan muodollisen pätevyyden voi tarkastaa Suomen asianajajaliiton internet-sivuilta osoitteesta https://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/etsi_asianajaja. Asianajotoimisto on velvollinen tarkastamaan myös toimistossa työskentelevien muiden lakimiesten kuin asianajajien ammatillisen pätevyyden.

Hyvä asianajajatapa

”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.” Hyvä asianajajatapa velvoittaa niin asianajajia kuin asianajotoimistossa työskenteleviä muita lakimiehiä. Kyseessä ovat eettiset tapaohjeet, joiden noudattamatta jättämisestä voi seurata erottaminen Suomen Asianajajaliitosta.

Asianajaja ja asianajotoimisto