Asianajotoimisto Advoline Oy

Riita- ja rikosasiat

Oikeudenkäynnit
Sovintomenettelyt
Muutoksenhaku
Esitutkinta
Hallintoasiat
Hakemusasiat

Yksityishenkilöille

Perhe- ja perintöoikeus
Lapsiasiat
Työsuhteet
Asuntokauppa
Vahingonkorvaus
Oikeusapuasiat

Yrityksille

Riitojen ratkaisu
Yhtiöoikeus
Vero-oikeus
Työoikeus
Sopimusoikeus
Konsultointi

Asianajajat palveluksessanne Helsingin Kruununhaassa

Asianajotoimisto Advoline Oy on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva monipuolinen ja laadukkaita juridisia palveluita tarjoava yritys.

Olemme keskittyneet tarjoamaan oikeudellisia palveluita yksityishenkilöille sekä pienille- ja keskisuurille yrityksille. Vahvoja osaamisalueitamme ovat oikeudenkäynnit rikos- ja riita-asioissa, oikeudenkäyntien ulkopuoliset ns. vaihtoehtoiset riitojen ratkaisumenettelyt, yhtiö- ja sopimusoikeus, sekä perhe- ja lapsiasiat. Hoidamme tarvittaessa myös asiakkaittemme saatavien perintää ja avustamme vero-oikeudellisten kysymysten ratkaisussa sekä konsultoimme irtisanomismenettelyiden oikeanlaisessa läpiviennissä.

Lue lisää »

Asianajotoimisto Advoline Oy

Snellmaninkatu 25 A 3
00170 Helsinki, FINLAND

puh: 09 4289 0130
gsm: 045 1300 567
fax: 020 7818 250

email: info@advoline.fi
etunimi.sukunimi@advoline.fi

Ota yhteyttä asianajajaan
yhteydenottolomakkeella

Y-tunnus/VAT number:
(FI) 2115009-1

Toimistomme on auki kesäaikana, mutta sähköposteihin ja kirjeisiin vastaamisessa voi olla pieniä viiveitä asianajajien lomajärjestelyistä johtuen. Kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä päivystävään asianajajaan numerosta 09-42890130.

Rikoksen uhri, eli asianomistaja

Asianomistajan kannattaa kääntyä asianajajan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jouduttuaan rikoksen uhriksi. Erityisesti vakavien rikosten ollessa kysymyksessä, avustajan käyttäminen edesauttaa asian selvittämistä ja uhrin oikeuksien toteutumista. Avustaja tarjoaa myös henkistä tukea ja apua prosessissa, vaikkakaan asianajaja ei voi korvata esimerkiksi rikosuhripäivystyksen arvokasta työtä.

Mihin asianajajaa tarvitaan?

Asianajaja avustaa rikoksen uhria esitutkinnassa ja kuulusteluissa, laatii asiakkaan puolesta mahdollisen korvausvaatimuksen sekä avustaa asiakasta asian käsittelyssä eri oikeusasteissa. Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajajilla on laaja kokemus rikoksen uhrien avustamisesta mitä erilaisimpien rikosten yhteydessä (petos- ja kavallusrikokset, varkaudet, pahoinpitelyt, henkirikokset, seksuaalirikokset, lapsiin kohdistuvat rikokset, vainoaminen, lähisuhdeväkivalta, ym.)

Mitä asianajajan käyttäminen maksaa?

Rikoksen uhrin avustajan palkkio voidaan tietyin edellytyksin maksaa valtion varoista. Myös oikeusturvavakuutus kattaa useissa tapauksissa suuren osan aiheutuneista kustannuksista. Aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvattavuuteen koskevat kysymykset käydään aina läpi asianajajan kanssa, ettei yllätyksiä aiheudu.

Yhteydenotot e-lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla.

Asiassa C-670/22 EU-tuomioistuin on antanut ratkaisunsa 30.4.2024 koskien direktiivin 2014/41/EU soveltamisesta EncroChat-tapauksessa, jossa Berliinin maaoikeus oli pyytänyt SEUT 267 artiklaan perustuvaa ennakkoratkaisua. 

Direktiivin mukaan viranomainen voi antaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen vain, jos eurooppalaisen tutkintamääräyksen antaminen on välttämätöntä ja oikeassa suhteessa 4 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen tarkoitukseen nähden, kun otetaan huomioon epäillyn oikeudet ja sama tutkintatoimenpide olisi voitu määrätä kansallisessa menettelyssä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeussuojakeinot, joita voidaan käyttää vastaavassa kansallisessa tapauksessa, ovat sovellettavissa eurooppalaisessa tutkintamääräyksessä mainittuihin tutkintatoimenpiteisiin.

Direktiivin 2014/41 30 artiklassa todetaan, että eurooppalainen tutkintamääräys voidaan antaa siinä jäsenvaltiossa tapahtuvaa telekuuntelua varten, jolta tarvitaan teknistä apua. Jos teknistä tukea ei tarvita, niin kuuntelusta on ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle heti kun se on mahdollista, ja jos telekuuntelun kohde on toisen jäsenvaltion alueella. Jos telekuuntelu ei olisi kansallisessa tapauksessa hyväksyttävä pakkokeino, tulee ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion viimeistään 96 tunnin kuluessa ilmoittaa siitä pyynnön esittäjälle.

Ranskan viranomaisten suorittamassa tutkinnassa ilmeni, että tutkinnan kohteena olevat henkilöt olivat käyttäneet salattuja matkapuhelimia, jotka toimivat EncroChat-nimisellä lisenssillä, tehdäkseen pääasiallisesti huumausainekauppaan liittyviä rikoksia. Ranskan poliisi onnistui tuomarin luvalla tallentamaan tämän palvelimen tietoja vuosina 2018 ja 2019. Näiden tietojen perusteella kansainvälinen tutkintaryhmä kehitti troijalaisen, joka asennettiin käyttäjien matkapuhelimiin simuloidulla päivityksellä. Ohjelmistolla oli 32 477 käyttäjää yhteensä 66 134 rekisteröidystä käyttäjästä 122:sta eri maasta.

Bundeskriminalamt (BKA) ilmoitti 13.3.2020 päivätyssä sellaisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, joka kohdistuu kaikkiin EncroChat-palvelun tuntemattomiin käyttäjiin ja koskee epäiltyä suurten huumausainemäärien järjestäytynyttä kauppaa ja rikollisryhmän perustamista. BKA perusteli tämän tutkinnan aloittamista selittämällä, että EncroChat-palvelun käyttö itsessään antaa aiheen epäillä vakavien rikosten tekemistä ja erityisesti huumausainekaupan järjestämistä.

Perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa ja Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin edellyttää, että asianosaisella on todellinen mahdollisuus ilmaista näkemyksensä todisteesta. Tämä pätee erityisesti silloin, kun todisteet ovat peräisin tekniseltä alalta, jolla toimivaltaisella tuomioistuimella ja menettelyn asianosaisella ei ole asiantuntemusta.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien kysymysten neljäs ryhmä koskee direktiivin 2014/41 31 artiklan tulkintaa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutta puolustukseen ja menettelyn oikeudenmukaisuutta kunnioitetaan, kun arvioidaan eurooppalaisella tutkintamääräyksellä hankittuja todisteita määräyksen antaneen jäsenvaltion rikosprosessissa. Jos asianosainen ei voi tehokkaasti ilmaista näkemystään todisteesta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti tosiseikkojen arviointiin, tuomioistuimen on todettava oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaaminen ja suljettava pois tämä todiste.

Direktiivin 2014/41 31 artiklaa on tulkittava siten, että päätelaitteisiin soluttautumiseen liittyvätoimenpide internetpohjaisen viestintäpalvelun liikenne-, paikka- ja viestintätietojen poimimiseksi on kyseisessä artiklassa tarkoitettua telekuuntelua. Jos kuuntelua ei sallittaisi vastaavassa kansallisessa tapauksessa, ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa kuuntelua suorittavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että kuuntelua ei saa suorittaa tai se on lopetettava.

Direktiivin 2014/41 14 artiklan 7 kohtaa on tulkittava siten, että sen mukaan kansallisen rikostuomioistuimen on sivuutettava tiedot ja todisteet rikoksista epäiltyä henkilöä vastaan aloitetun rikosoikeudellisenmenettelyn yhteydessä, jos kyseinen henkilö ei voi tehokkaasti ilmaista näkemystään näistä tiedoista ja todisteista, ja jos ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti tosiseikkojen arviointiin.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) ratkaisi asian niin, etteivät saksalaiset syyttäjät voineet käyttää edellä mainittujen periaatteiden vastaisesti Ranskasta hankittuja tietoja näyttönä rikoksista, vaikka niiden selvittämisintressi on osoittautunut valtavaksi.

Asianajaja Kari Kuusisto

Asianajajan muodollisen pätevyyden voi tarkastaa Suomen asianajajaliiton internet-sivuilta osoitteesta https://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/etsi_asianajaja. Asianajotoimisto on velvollinen tarkastamaan myös toimistossa työskentelevien muiden lakimiesten kuin asianajajien ammatillisen pätevyyden.

Hyvä asianajajatapa

”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa.” Hyvä asianajajatapa velvoittaa niin asianajajia kuin asianajotoimistossa työskenteleviä muita lakimiehiä. Kyseessä ovat eettiset tapaohjeet, joiden noudattamatta jättämisestä voi seurata erottaminen Suomen Asianajajaliitosta.

Asianajaja ja asianajotoimisto

Osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröinti Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistorekisteriin on tullut ajankohtaiseksi. Asunto-osakeyhtiöiden määräaika osakeluettelon rekisteröimiseen on päättynyt 31.12.2023, eli kaikkien asunto-osakkeiden tietojen tulisi olla vietynä MML rekisteriin. Asian voi tarkastaa asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä. Kiinteistöosakeyhtiöissä rekisteröinti ei ole pakollinen, mutta kiinteistöosakeyhtiö voi päättää huoneistorekisteriin liittymisestä.

Asianajotoimisto Advoline Oy tekee toimeksiannosta omistusoikeuden rekisteröinnin osakkaan puolesta. Edellytyksenä tälle on, että osakekirja on osakkaan hallussa. Kustannustehokkain vaihtoehto on sopia tapaaminen toimistollemme, jossa käymme yksityiskohdat läpi, ja ottaa tapaamiseen mukaan osakekirja. Toimeksianto on mahdollista hoitaa myös sähköpostin välityksellä, mutta tämä on hieman enemmän aikaa vievä toimintatapa. Tässä vaihtoehdossa osakekirjan tulee toimittaa toimistollemme kirjattuna kirjeenä. Osakekirjaa ei tule lähettää ennen toimeksiannosta sopimista. Mitätöity osakekirja on mahdollista saada takaisin Maanmittauslaitokselta mitätöinnin jälkeen. Mikäli osakekirja on esimerkiksi pankissa lainan vakuutena, niin rekisteröintitoimeksianto kannattaa ja tulee antaa pankille.

Onko osakekirja kadonnut?

Ei huolta, Asianajotoimisto Advoline Oy hoitaa toimeksiannosta myös kadonneen tai tuhoutuneen osakekirjan kuolettamisen. Osakekirja kuoletetaan hakemuksella käräjäoikeuteen. Ennen hakemuksen laadintaa osakkaan tulee ryhtyä toimenpiteisiin osakekirjan etsimiseksi (yhteydenotto pankkiin, jos osakekirja on aikaisemmin ollut lainan vakuutena; mahdollisen tallelokeron sisällön tarkastus; yhteydenotot yhteisomistajiin, jos jollain yhteisomistajalla on tietoa osakekirjan sijainnista, ym.). Käräjäoikeuden kuolettamispäätöksen jälkeen osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröinti tapahtuu Maanmittauslaitoksella päätöksen nojalla edellä esitetyin tavoin.

Avioehtosopimuksella on tärkeä merkitys osituksessa ja selkeällä avioehtosopimuksella voidaan välttyä pitkältä ja kalliilta oikeusprosessilta. Ihmiset ajattelevat helposti naimisiin mennessään, että heidän avioliittonsa ei tule päättymän eroon, ja että avioehtosopimuksella ei siten ole merkitystä. Avioehtosopimusta harkittaessa tulee kuitenkin muistaa, että harvemmin osapuolilla on keskenään ristiriitoja naimisiin mennessään. Valitettavan yleistä kuitenkin on ero aktualisoituessa, että osapuolet ovat riitaantuneet, eikä omaisuuden jaosta pystytä sopimaan. Näissä tilanteissa avioehtosopimus on tärkeässä roolissa selkeyttämässä osapuolten omaisuuden jakoa. On tärkeä ymmärtää, että avioehtosopimuksessa sovitaan avio-oikeuden ulottuvuudesta. Tosiasiassa se on siis sopimus tulevan osituksen pelisäännöistä, jolla ei ole näkyvää merkitystä avioliiton aikana.

Milloin avioehtosopimus kannattaa tehdä?

Avioehtosopimus voidaan tehdä ja sitä voidaan muuttaa missä tahansa vaiheessa ennen ositusperusteen syntymistä. Suositeltavaa kuitenkin on tehdä avioehtosopimus ennen avioliiton solmimista. Avioehtosopimusta tehtäessä on tärkeä noudattaa lain edellyttämiä muotomääräyksiä. Lisäksi avioehtosopimus pitää rekisteröidä, sillä se on avioehtosopimuksen sitovuuden edellytys sekä inter partes että suhteessa kolmanteen. On myös hyvä ymmärtää, että avioehtosopimusta ei tarvitse osituksessa noudattaa, vaan osapuolet voivat keskinäisissä suhteissaan toimittaa osituksen haluamallaan tavalla.

Tarvitaanko avioehtosopimuksen tekemiseen asianajajaa?

Avioehtosopimus kannattaa teettää asianajajalla ja varmistua siitä, että osapuolet ymmärtävät mitä avioehtosopimus käytännössä tarkoittaa. On tärkeää keskustella asianajajan kanssa ja selvittää, että minkä sisältöinen avioehtosopimus halutaan tehtäväksi. Valitettavan yleinen on väärinkäsitys sen suhteen, että avio-oikeuden poistava avioehtosopimus on välttämätön suojaamaan toisen puolison veloilta. Todellisuudessa avio-oikeudella operoidaan kuitenkin ainoastaan netto-omaisuuden puitteissa, joten avioehtosopimuksella ei ole vaikutusta velkavastuuseen osituksessa. On myös valitettavan paljon tilanteita, jossa toiselle osapuolelle tulee osituksen hetkellä yllätyksenä, mitä tietty lauseke avioehtosopimuksessa konkreettisesti tarkoittaa. Avioehtosopimusta ei kannata allekirjoittaa, jos ei täysin ymmärrä sen sisältöä. Jo yhdellä virkkeellä avioehtosopimuksessa voi olla ratkaiseva merkitys osituksessa, ja johtaa jopa siihen, että vähävaraisempi puoliso joutuu maksamaan tasinkoa varakkaammalle puolisolle. Tällöin avioehtosopimus johtaa toisen osapuolen osalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Myös avioliiton päättyessä toisen osapuolen kuolemaan, avio-oikeuden olemassaololla on suuri merkitys. Esimerkiksi tilanteessa, jossa osapuolilla on avio-oikeuden poistava avioehtosopimus, ja osapuolet ovat testamentanneet toisilleen omaisuuttaan ja varakkaampi puoliso kuolee ensin, joutuu eloon jäänyt puoliso maksamaan saamastaan perinnöstä perintöveroa. Jos taas osapuolilla ei olisi avioehtosopimusta ja sama omaisuus siirtyisi eloon jääneelle puolisolle tasinkona, olisi se verovapaata.

Avioehtosopimuksia ja ositusta koskevissa asioissa voi kääntyä Asianajotoimisto Advoline Oy:n asianajaja Tatu Henrikssonin tai varatuomari Elisa Trejtnarin puoleen.

Avioehtosopimuksella ei voida sopia tulevaisuutta silmällä pitäen lasten huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvistä asioista. Lapsiasioissa Asianajotoimisto Advoline Oy:ssä avustaa varatuomari Elisa Trejtnar.