Maksuvälinepetos – väärennetyn lounassetelin käyttäminen

Asianajaja Juha Räihä avusti päämiestään Helsingin hovioikeudessa väärennettyjen lounassetelien käyttämistä koskevassa rikosasiassa. Vastaaja oli ottanut tuttavaltaan rahamääräisen saatavan maksuksi vastaan lounasseteleitä, jotka hänen tietämättään olivat olleet väärennettyjä. Käräjäoikeus tuomitsi päämiehemme maksuvälinepetoksesta sakkorangaistukseen. Helsingin hovioikeus myönsi asiassa jatkokäsittelyluvan.

Rikoslain 37 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan maksuvälinepetoksena pidetään muun ohella tilannetta, jossa maksuvälinettä käytetään muuten ilman laillista oikeutta. Tuomiossaan hovioikeus totesi lain esitöiden (HE 66/1988 ja HE 2/2003) sekä Euroopan unionin asiaa koskevan puitepäätöksen tukevan johtopäätöstä, jonka mukaan lounasseteli on maksuväline ja väärennetyn maksuvälineen käyttö tarkoitettu kriminalisoitavaksi maksuvälinepetoksena.

Hovioikeuden mukaan lain sanamuodon perusteella jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi, onko väärennetyn maksuvälineen käyttö kriminalisoitu nimenomaan maksuvälinepetoksena, vai tulisiko sitä käsitellä väärennystä koskevana rikoksena. Laillisuusperiaatteen mukaan rangaistussäännöstä sovellettaessa ei tuomioistuin saa mennä lain kirjaimen ulkopuolelle eikä täydentää tai korjata lakia analogiapäätelmään turvautumalla. Näin ollen maksuvälinepetoksen kriminalisoinnin ulottaminen myös vääriin maksuvälineisiin ei ollut kohtuudella vastaajan ennakoitavissa, eikä tällainen tulkinta vaikuta olevan sopusoinnussa myöskään tunnusmerkistöstä ilmenevän suojan tarkoituksen kanssa. Näillä perusteilla hovioikeus päätyi hylkäämään syytteen maksuvälinepetoksesta. Lisäksi hovioikeus tuomitsi valtion maksamaan päämiehellemme korvauksia kohtuuttoman pitkäksi venyneen käsittelyajan johdosta.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Kysymyksessä on Helsingin hovioikeudelta korostuneesti oikeuskysymystä koskeva kannanotto ja syyttäjällä on vielä tätä kirjoitettaessa varteenotettava mahdollisuus saada valituslupa korkeimmalta oikeudelta.