Rangaistuksen mittaamisesta huumausainerikoksissa (KKO:2017:9)

Korkein oikeus on antanut merkittävän vahvennetun jaoston ennakkopäätöksen KKO:2017:9 liittyen huumausainerikosten rangaistusten mittaamiseen.

Ennakkopäätöksessä on ollut kysymys amfetamiinista, mutta ratkaisu tulee vaikuttamaan laajemminkin mittaamisratkaisuihin myös muiden huumausaineiden osalta. Ennakkopäätöksen tekstitiivistelmän mukaan: ”A oli tuonut laittomasti maahan 7884 grammaa 38 – 45 -prosenttista amfetamiinia edelleen levittämistä varten. A oli toiminut niin sanottuna kuriirina kuljettamalla saamiensa ohjeiden mukaan palkkiota vastaan huumausaine-erän sisältäneen henkilöauton Virosta Suomeen. Teon kohteena olleen huumausaineen määrän ja laadun lisäksi Korkein oikeus otti huomioon A:n epäitsenäisen ja muita osallisia rajoitetumman aseman huumausaineiden maahantuonnissa ja tuomitsi A:n rangaistukseen, joka oli huomattavasti alempi kuin tällaisen huumausaine-erän laittomasta maahantuonnista olisi muutoin tuomittu.”

Korkein oikeus on perusteluissaan muun ohella todennut:

11. Oikeuskäytännössä rangaistus huumausainerikoksesta määräytyy usein melko kaavamaisesti aineen määrän ja laadun perusteella. Tämä edistää rangaistusten mittaamisessa rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä ja ennakoitavuutta. Toisaalta huumausainerikokset ovat kohdistuneet yhä suurempiin määriin huumausainetta ja niiden kohteeksi on tullut lukuisia uusia erittäin vaarallisina pidettäviä huumausaineita. Tämä on yhdessä edellä mainitun kaavamaisen mittaamistavan kanssa johtanut törkeistä huumausainerikoksista tuomittavien rangaistusten kohoamiseen lähelle enimmäisrangaistusta myös sellaisista teoista, jotka eivät tekotavoiltaan ole kaikkein vahingollisimpia, vaarallisimpia ja suurinta syyllisyyttä osoittavia. Ankarimmat rangaistukset eivät siten kohdistu vain kaikkein törkeimpiin huumausainerikoksiin eivätkä tekojen rangaistusarvot ole riittävästi erotettavissa toisistaan. Samalla törkeiden huumausainerikosten rangaistuskäytäntö on erkaantunut muun tyyppisistä rikoksista, joissa on sama rangaistusasteikko.

12. Huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei tule perustua yksin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään, vaan rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon kaikki rikoslain 6 luvun 4 §:ssä mainitut seikat. Etenkin törkeimmissä huumausainerikoksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös muut seikat kuin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä. Erityisesti laajamittaiseen huumausaineiden laittomaan maahantuontiin osallistuu yleensä useita henkilöitä selvästi erilaisissa tehtävissä. Tehtävän osoittama syyllisyys voi tällöin vaihdella rikokseen osallisten välillä huomattavasti.

Viitatussa rikoslain 6 luvun 4 §:ssä todetaan: ”Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.” Käytännössä korkeimman oikeuden kannanotto tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa alempien oikeusasteiden tulee arvioida tarkemmin tekijöiden syyllisyyttä ja osallisuutta, eikä kaavamaisesti noudattaa ns. taulukkorangaistuksia (mm. Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 4.12.2006), jotka ovat perustuneet hyvin pitkälle huumausaineiden määrään ja laatuun.

Henkilöstönimityksiä – Ernennungen

Asianajotoimisto Advoline Oy:n palveluksessa aloittaa 23.12.2011 lakimiehenä OTM Susanna Klärich painopistealueina rikosoikeus sekä perhe- ja jäämistöoikeus, mutta hän hoitaa toimeksiantoja myös muilta oikeudenaloilta (mm. riita-asiat, sopimusoikeus). Klärich hoitaa toimeksiantoja tarvittaessa myös saksan kielellä (deutsch, german, tyska). Saksan kieltä taitavien lakimiesten ja asianajajien tarve on viime aikoina voimakkaasti lisääntynyt.

OTM (Master of Laws) Susanna Klärich beginnt am 23.12.2011 bei der Anwaltskanzlei Advoline Oy als Jurist zu arbeiten. Ihre Schwerpunkte liegen bei Strafrecht und Familien- und Erbrecht, aber sie nimmt auch Aufträge aus anderen Rechtsbereichen entgegen (u.a. Rechtsstreite und Vertragsrecht). Bei Bedarf nimmt Klärich Aufträge auch auf deutsch entgegen. Der Bedarf deutschsprachiger Juristen und Anwälte ist in letzter Zeit enorm gestiegen.

KKO 2011:89 (Laiton tuontitavaraan ryhtyminen)

Asianajaja Tatu Henriksson on kommentoinut v. 2009 tulkinnanvaraista lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä liittyen laittomaan tuontitavaraan ryhtymisen rangaistussäännöksen soveltuvuuteen dopingaineisiin. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2011:89 päätynyt samalle kannalle, eli dopingaineiden hallussapidosta ei voida rangaista laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä.

Dopingaineiden valmistaminen, maahantuonti, myynti, välittäminen tai luovuttaminen, taikka näiden yritys on dopingrikoksena rangaistavaa rikoslain 44 luvun 6 §:n mukaisesti.