Kanssavastaajan kertomuksen näyttöarvosta – törkeä huumausainerikos

Asianajaja Juha Räihä avusti päämiestään laajassa kokaiinin ja hasiksen maahantuontia koskevassa rikosasiassa Hyvinkään käräjäoikeudessa kuluvan vuoden kesäkuussa. Kysymyksessä oli laajaa huumausaineiden maahantuontia koskeva syytekokonaisuus, jossa päämiestä syytettiin 23:sta törkeästä huumausainerikoksesta. Syytteet käsittivät lähinnä huumausaineiden maahantuonnin järjestämistä ja rahoittamista. Yhteensä syyttäjät katsoivat maahantuodun 295kg hasista, 28kg kokaiinia ja2 kg MDMA-jauhetta eli ekstaasia.

Syytteistä myönnettii vain yksi ja kiistettiin 22 syytekohtaa. Kiistettyjen syytteiden osalta puolustus vetosi muun muassa siihen, ettei pelkkä kanssavastaajan kertomus yksin riitä näytöksi syyllisyydestä. Käräjäoikeus hyväksyi näkemyksen suurelta osin ja hylkäsi syytteistä 14. Päämiehen syyksi luettiin kahdeksan syytettä myönnetyn syytekohdan lisäksi. Näiden kahdeksan syytteen kohdalla käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että syyttäjät olivat esittäneen sellaista lähinnä teletunnistetiedoista koostuvaa kanssavastaajan kertomusta tukevaa näyttöä, jonka perusteella syytteitä voitiin pitää toteennäytettyinä.

Tuomio ei ole lainvoimainen ja asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Oikeuskäytännön arviointia – oikeusapupalkkion jälkitoimet

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella, ja valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa niistä toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantaminen päämiehelle ja päätöksen läpikäyminen päämiehen kanssa ovat palkkioon oikeuttavia toimenpiteitä. Saman asetuksen 4a §:n mukaan jälkitoimista maksetaan palkkiota yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei ole erityisiä syitä maksaa palkkiota pidemmältä ajalta.

Toistaiseksi käytäntö jälkitoimien korvaamisesta eri käräjäoikeuksissa vaihtelee. Nykyinen käytäntö käräjäoikeuksissa näyttäisi olevan, että palkkio jälkitoimista maksetaan aina, jos käräjäoikeuden ratkaisu annetaan kansliassa. Sen sijaan palkkiota jälkitoimista ei määrätä allekirjoittaneen kokemuksen perusteella läheskään aina silloin, kun ratkaisu julistetaan istunnossa. Osa käräjätuomareista katsoo, että jälkitoimista ei ole tarpeen maksaa avustajalle palkkiota tapauksissa, joissa ratkaisu julistetaan istunnossa ja päämies on istunnossa paikalla.

Oikeuskäytännössä oikeutta jälkitoimista maksettavaan palkkioon on käsitelty lähinnä hovioikeustasolla. Itä-Suomen hovioikeus on kahdessa eri ratkaisussa todennut (I-SHO:2016:5 ja I-SHO:2016:6), että palkkio tarpeellisista jälkitoimista tulee maksaa riippumatta siitä, onko ratkaisu julistettu istunnossa vai kansliassa. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisujen perusteluiden mukaan avustajantehtävän asianmukainen ja huolellinen hoitaminen edellyttää tuomioistuimen ratkaisun tiedoksiantamista ja ratkaisun sisällön läpikäymistä päämiehen kanssa, jotta tämä ymmärtäisi ratkaisun sisällön ja sen täytäntöönpanomenettelyn sekä voisi tarvittaessa harkita muutoksenhakua. Tämän vuoksi jälkitoimet ovat lähtökohtaisesti tarpeellisia.

Sen sijaan Helsingin hovioikeus on ratkaisussaan HelHO:2016:3 katsonut, että tarpeellisia ja korvattavia jälkitoimia ei synny silloin, kun ratkaisu on julistettu istunnossa, päämies on ollut läsnä pääkäsittelyssä ja käsittelyn jälkeen julistetussa tuomiossa päämiestä vastaan esitetyt vaatimukset on hylätty. Allekirjoittanut oli muutoksenhakijana kyseisessä asiassa ja näkemyksenäni esitän, että tarpeellisia jälkitoimia on myös tällaisissa tapauksissa (mm. kirjallisen tuomiokappaleen kirjausten oikeellisuuden ja tuomion lainvoimaisuuden tarkistaminen sekä tämän ilmoittaminen päämiehelle). Ongelmaksi tästä näkökulmasta saattaa toki muodostua palkkioasetuksen 4a §:n sanamuoto, jonka mukaan palkkio jälkitoimista tulisi maksettavaksi vain päätöksen tiedoksiantamisesta ja sen läpikäynnistä päämiehen kanssa. Muut tarpeellisetkin jälkitoimet jäisivät siten pelkkää säännöksen sanamuodon mukaista tulkintaa noudattaen korvaamatta.

Toisaalta Helsingin hovioikeuden edellä mainitun ratkaisun perusteluiden mukaan palkkioasetuksen säännökset eivät voi syrjäyttää oikeusapulaissa asetettua yleistä edellytystä avustajalle maksettavan palkkion perusteena olevien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Allekirjoittaneen näkemyksen mukaan palkkio myös muista kuin palkkioasetuksen 3 §:n sanamuodon mukaisista jälkitoimista tulisi maksettavaksi aina, kun avustajan toimenpiteet ovat olleet oikeusapulain 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisia. Rovaniemen hovioikeus totesi avustajan palkkiota koskevassa ratkaisussaan RHO:2016:11, että jälkitoimista on maksettava palkkiota ilman enempää selvitystä niiden sisällöstä myös silloin, kun ratkaisu on julistettu istunnossa. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua asiasta ei toistaiseksi ole, mutta sellainen olisi oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tarpeen.

OTM Lari Ruokamo

Verotarkastuskertomuksen merkityksestä rikosasiassa

Rikosasiassa syyttäjä on velvollinen näyttämään syyteen toteen, kun taas hallinnollisessa verotusmenettelyssä verovelvollisen tulee näyttää toimineensa lain mukaisesti. Käräjäoikeuksissa verotarkastuskertomus on katsottu liian usein riittäväksi näytöksi vastaajan lainvastaisesta menettelystä, vaikka todistustaakkasäännökset ovat täysin käänteiset. Ongelma aktualisoituu nimenomaan talousrikoksissa, jotka ilmoitetaan poliisille verottajan toimesta.

Korkein oikeus on linjannut ennakkoratkaisussaan KKO 2011:20 seuraavaa:

Korkein oikeus toteaa, että rikosasiassa vastaajalla ei ole velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä, vaan syyttäjän on näytettävä syyte toteen. Tältä osin rikosasian oikeudenkäynti poikkeaa esimerkiksi hallinnollisesta verotusmenettelystä, jonka osalta laissa on säädetty verotarkastuksen kohteelle velvollisuus esittää selvitystä verotukseensa vaikuttavista seikoista. Esimerkiksi verotettavaa tuloa vähentävien kulujen osalta voidaan rikosasian vastaajan kannalta yleensä pitää riittävänä niin yksityiskohtaista ja uskottavaa väitettä, että syyttäjälle voidaan asettaa velvollisuus osoittaa esimerkiksi vertailutietoja hankkimalla, ettei vastaajan väite pidä paikkansa. Rikosasian käsittely poikkeaa myös suullisen todistelun vastaanottamisen välittömyyttä koskevien säännösten johdosta verotarkastusmenettelystä, jossa hankitaan selvitystä hallinnollisen verotuspäätöksen perusteeksi. Verotarkastuksessa tehtyjä johtopäätöksiä ei siten voida ottaa sellaisinaan rikosasiassa tuomion perusteeksi, vaan tapauskohtaisesti on arvioitava, mikä merkitys verotarkastuksessa esiin tulleille seikoille on näyttöä arvioitaessa annettava. Syyksilukeminen on voitava perustaa rikosoikeudellisiin periaatteisiin ja rikosoikeudenkäynnin menettelytapoihin.

Aika näyttää, kuinka korkeimman oikeuden linjaus otetaan alemmissa oikeusasteissa huomioon. Talousrikoksiin erikoistuneet asianajajat osaavat tuoda syytetyn kannalta merkitykselliset seikat esille jo käräjäoikeudessa ja asianajajan puoleen kannattaakin kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta enemmiltä ongelmilta vältytään.